Taikatemppuja ja Meltexin vuoden 1994 hinnasto

Markku Myntti on ollut urakoitsijana koko ikänsä. Nuorena miehenä hän aloitti traktori- ja kaivurihommissa, mutta vuodesta 1982 lähtien kesäaikojen vakiintuneena pääartikkelina ovat olleet peltosalaojatyöt. Meltexin asiakas Markku Myntti Ky on ollut siitä asti, kun Meltex vuonna 1993 perustettiin.

”Ja sitä ennen Heinolan muovitehtaan kanssa tehtiin yhteistyötä. Ensimmäiset putket kun tuli Meltexin pihalle Uuraisiin, niin sieltä minä olin niitä hakemassa”, Myntti muistelee korppukahvien lomassa. ”Markulla on vielä tallessa Meltexin vuoden 1994 hinnasto. Eikä ole hinnat nousseet”, naureskelee Meltexin valtakunnallisen tukkumyynnin päällikkö Juho Jaatinen vieressä. Myntti oli ensin 1970-luvulla kaivurin kanssa salaojaporukan völjyssä ja sen jälkeen omien peltojen ojittaminen tuli ajankohtaiseksi. Koneiden laittamisesta haaveiltiin monta vuotta ja sitten se vaan toteutettiin. ”Meillä on tälläkin hetkellä itse asiassa ensimmäinen aurakone, joka on Suomeen tuotu vuonna 1981. Minä ostin sen sitten -87. Sitä ennen oli traktorin päällä olevia salaojakoneita, ensin ketjukone ja sitten Ukko-Mara”, kertoo Myntti. Nykyään Markku Myntti Ky tekee peltosalaojatöitä sekä aurakoneilla, että kaivava kone rinnalla. Jutuntekohetkellä työmaat ovat Tyrnävällä, Oulaisissa ja Vornassa. ”Meillä on mahdollisuus tehdä kummallakin koneella. Joissakin työmaissa on määritelty millä metodilla tehdään. Eli on ollut ohjeistus, että on tehtävä kaivavalla koneella.” ”Tosin jokin alue soveltuu vain aurakoneelle tai sitten se soveltuu myös kaivavalle koneelle. On urakoitsijan etu, että on molemmat koneet, näin pystymme palvelemaan kaikki asiakkaat”, Myntti sanoo. Markun veljenpoika Roope Myntti on samaa mieltä. ”Jotkut tykkää käyttää henkseleitä ja jotkut vyötä, parhaat molempia”, hymyilee kymmenisen vuotta peltosalaojatöissä ollut Roope. Työhön tutustuminen alkoi kuitenkin jo paljon aiemmin. ”Kävelemään kun oppi, niin oikeastaan siitä asti on pyöritty työmailla. Koulut hieman häiritsi harrastusta ja vuoden kävin armeijassa lepäämässä.” Peltotyöt ovat tosiaan Mynteillä aikamoinen sukuvika. Markku Myntillä on Roopen isä mukaan lukien viisi veljeä, joista kolme on alalla tavalla tai toisella.

Muoviputki syrjäytti tiiliputken

Peltojen salaojatyöt ovat muuttuneet Myntin 40-vuotisen kokemuksen aikana aivan toisenlaiseksi, kun tekniikka ja tuotteet ovat kehittyneet. Ennen ojitusta tehtiin jopa 30-senttisellä tiiliputkella. ”Ladottiin tiiliputkea koneen päälle ja siitä piti miehen painaa ja polkea. Se oli manuaalipeliä, siihen ei ollut mitään automaatiota.”
Sitten tuli muoviputki, joka syrjäytti tiiliputken täysin. Sen jälkeen ei ole tehty tiiliputkella enää lainkaan. Myös suunnittelupuoli on mennyt yksinkertaisemmaksi, sielläkin on kehitys käynyt. ”Miehet ovat menneet yksinkertaisemmiksi”, hymyilee vieressä Veikko Karioja, joka on suunnitellut salaojituksia jo vuodesta 1990. Karioja oli 31 vuotta töissä Suomen Salaojakeskuksella ja perusti joulukuussa 2020 oman firman. Yrityksen nimi on kuvaavasti SalaojaVeikko Oy. ”Minua on sanottu täällä Salaoja-Veikoksi jo kolmekymmentä vuotta, joten se oli aika helppo keksiä.” Myös Myntin ja Kariojan yhteistyö on kestänyt jo 30 vuotta. ”Tietää toisen ajatukset melkein. Aina neuvottelujen kautta ollaan oltu yksimielisiä”, Myntti nauraa. Markku Myntti Ky:n ja SalaojaVeikko Oy:n projektit alkavat useimmiten siten, että asiakkaalta tulee toimeksianto, minne salaojasuunnitelma halutaan. ”Ja sille alueelle se sitten tehdään. Karkea toimialue on 100 kilometriä Tyrnävältä rinki. Eteläisimmät on olleet Kärsämäeltä ja Lappi on vähän rönsyillyt, kun se on mennyt Pelloon asti”, kertoo Karioja. ”Suurin osa työmaista on sadan kilometrin säteellä ja ydinalue on 50 kilometrin sisällä. Täällä Liminka–Tyrnävä-alueella on aika paljon peltoa, jos ootte hoksannut”, Karioja virnistää. Itse työ etenee siten, että ensin Karioja selvittää kohteen laadun. ”Mittautan GPS:n kanssa korkeudet, kattelen maalajit ja yleensä myös sen, että mihin se vesi menee. Sitten teen suunnitelman ja sen mukaan kustannusarvion. Isännät hakevat investointituen, ja urakoitsijat antavat tekemäni kartan ja tarvikeluettelon avulla asiakkaalle tarjouksen.” Meltex astuu fyysisesti kuvaan, kun työmaa on urakoitsijalle tarttunut ja tavaralle on tarve. Tarvikkeet tilataan yleensä suoraan sinne pellon reunalle valmiiksi. ”Monesti voi mukana olla esimerkiksi säätökaivoja, jotka pitää hyvissä ajoin valmistaa. Ne tehdään meidän kaivotuotannossa ja tällä tavalla ollaan aina aktiivisesti mukana jokaisessa projektissa”, sanoo Meltexin Juho Jaatinen.

Piru irti

Markku Myntti Ky:n ja Meltexin lähes 30-vuotinen yhteistyö on sujunut mukavasti ja ollut tiivistä. Lisäksi molempien toiminta on kehittynyt melkoisesti, vuonna 1993 Myntillä oli vain yksi kone ja nyt on vähän enempi. ”Kaikki tarvittavat tarvikkeet löytyy Meltexiltä ja tavarantoimitus on tosi joustavaa”, Myntti kehuu. ”Kerran Markku soitti kahdeksalta aamulla, että nyt on piru irti ja tarvitaan äkkiä putkea. Kysyin että miten nopeasti, ja vastaus oli iltapäiväksi. Olisiko se ollut puolenpäivän aikaan rekka työmaalla”, muistelee Jaatinen. ”Välillä näinkin ja kaikkemme tehdään, että saadaan myös urakoitsijan päivä pelastettua.”  ”Sille pitää antaa hirviä arvo meikäläisen”, komppaa Myntti.  Puhelun jälkeen jos on puolessa tunnissa auto lastauksessa, niin siinä on tehty oikeasti taikatemppuja. ”Täytyy nostaa hattua meidän logistiikalle, että pystyvät tekemään sellaista”, Jaatinen kiittää. ”Meidän asenteemme Meltexillä on totta kai -asenne, mutta ei narrata asiakasta. Jos ei pystytä toimittamaan, niin katsotaan muu vaihtoehto sopivaksi. Kaikkemme tehdään, että asiakas saadaan palveltua hyvin.” Markku Myntti antaa ison arvon sille, että tavara tulee silloin kun on sovittu. ”Semmosta ei oo tapahtunut koko tämän historian aikana, ettei oltaisi saatu tavaraa silloin kun ollaan haluttu.” Kun kommunikaatio toimii, niin Myntin mukaan on helppo saada homma rullaamaan, ja Meltexin kanssa se on kyllä toiminut. ”Samoin kuin tämän Veikon kanssa suunnittelussa, niin palvelu on pelannut hyvin eikä sitä oo tarvinnut odottaa. Joskus pienelläkin varoitusajalla, ei oo ollut kuin päivä varoitusaikaa.” ”Tämä Vornan työmaa oli sellainen, että minä kun viritin keppejä, niin kone ryski jo niskaan”, nauraa Karioja.